![]() |
Kuva: Google- kuvapalvelu
avoin sisältö
|
Työmarkkinoiden kova kilpailu sekä verkkoon siirtyminen
on johtaneet siihen, että henkilöbrändäys ei ole vain artistien, julkkisten tai
poliitikkojen yksinoikeus, vaan nykyään kuka tahansa voi verkossa brändätä
osaamistaan ja sillä voidaan rakentaa yrittäjämäistä toimintaa tai rakentaa
itsestä esimerkiksi positiivista mielikuvaa. Henkilöbrändäys- sanana herättää erilaisia mielipiteitä, sillä jotkut pitävät sitä turhana ja teennäisenä kun taas osa sanoo että se on välttämätöntä. Onko brändäys turhaa, pakollista, vai kiva lisä?
Nykyisin markkinoinnissa
on siirrytty myös "Influencer"- markkinointiin, eli esimerkiksi
suosittua blogia tai vlogia pitävät ihmiset koetaan vaikuttajina ja heidän avullaan
voidaan markkinoida yrityksiä ja tuotteita. Periaatteessa kuka tahansa voi
brändätä itseään sosiaalisen median avulla.
![]() |
| Kuva: Google- kuvapalvelu avoin sisältö |
Facebookin päivitykset saa julkiseksi ja siellä voi jakaa
tärkeitä aiheita mitkä kiinnostavat itseä. Olen esimerkiksi itse halunnut
omalla Facebook- sivulla tuoda esille eläinten oikeuksia ja pyrkinyt jakamaan
mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta. Olen saanut lähemmäs 2000 seuraajaa Facebook-sivuilleni, missä pidän kavereina vain oikeat tutut, mutta aika ajoin julkaisen julkisena myös kuvia ja päivityksiä joita seuraajani sitten näkevät. Saan kätevästi siis pidettyä kuitenkin yksityisen elämäni "salassa." Nykyisin sosiaalinen media tarjoaa erilaisia alustoja itsensä
brändäykselle. Voit olla aktiivinen yllä mainitulla Facebook sivulla,
twitterissä, instagramissa tai vaikka Snapchatissä. Voit saada itsellesi
seuraajia hyvillä kuvilla, videoilla tai teksteillä, jota myötä tunnettavuus
lisääntyy. Facebookin aikakausi on mielestäni kuitenkin alkanut hiipumaan ja
nykyään nuoret ovatkin siirtyneet enemmän elävän videokuvapalveluiden pariin,
kuten youtubeen ja periscopeen.
| Kuva: Google- kuvapalvelu avoin sisältö |
Hyvn brändäyksen huomaa esimerkiksi siitää, miten
CocaCola-pullo on brändätty ja miten siitä ollaan valmiita maksamaan hieman
enemmän vain brändin takia. Hyväksi henkilöbrändiksi voisi esimerkiksi kuvata
Jutta Gustafsbergia ja hänen uraa urheilun parissa. Monet ovat valmiita
maksamaan hänen valmennuksistaan enemmän, vaikka Suomi on täynnä erilaisia
personaltrainereita.
Kirjoitin itse nuorempana blogia, johon
sain muutamassa viikossa muutaman sata lukijaa. Blogi kuitenkin tuntui liian
henkilökohtaiselta – en olisi kestänyt kaikkea kritiikkiä jos lukijamäärät
olisivat kasvaneet samaa vauhtia. Sanotaan, että julkisuus on brändäyksessä
aina hyvää, oli se sitten hyvää tai pahaa julkisuutta, mutta jonkun ihmisen
kustannuksella se julkisuus kuitenkin tehdään.
Me suomalaiset olemme hieman ujoja usein tuomaan itseämme esille. Tärkeintä henkilöbrändäyksessä on mielestäni olla oma itsensä, niin hyvässä kuin pahassa.
Miten sinä lähtisit rakentamaan omaa henkilöbrändiäsi?
Mitä erilaisia sosiaalisen median kanavia käytät ja oletko tykännyt niistä? Henkilöbrändäys- kirosana vai ei?
![]() |
| Kuva: Google- kuvapalvelu avoin sisältö |
Kirjoittanut: Jenni Kuure
Blogin pitäjät: Jenni Kuure sekä Satu Brunou



Hyvin ajankohtainen asia. Olen huomannut paljon instagramissa sellaisilla henkilöillä kenellä on muutamista tuhannista ylöspäin seuraajia, että heidän profiilit ovat nykyään melkein pelkkää mainontaa. On yhteistyökumppaneilta saatuja vaatteita, elektroniikka, matkoja, you name it. Yritys saa sitä kautta näkyvyyttä, mutta valitettavan usein anonyymisti internetissä olevat henkilöt haluavat tahallisesti loukata toisia kommentoimalla ilkeitä asioita toisten kuviin ja videoihin.
VastaaPoistaHyvin mainittu tuo, että tulee olla oma itsensä. Kannatan itse tätä myös! Omat profiilini ovat yksityisiä, ja niitä ei pääse katsomaan kuin kaverit ja seuraajat. Instagramista esimerkiksi löytää paljon profiileja, joissa henkilöt jakavat hyvät kuin pahatkin kuvat ja tilanteet ja näissä tulee ihmisen aitous esiin. Toisessa profiilissa taas on pelkkiä alusvaate/bikini kuvia, ja kaikki kuvat muokattuna, joka ei anna henkilöstä kauhean aitoa kuvaa. Tosin tämä voi olla henkilölle vaan sitä itsensä mainostamista.
- Olivia Roberts
Tämä on mielenkiitoinen ja ajankohtainen aihe. Olen itse melko aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Facebookissa jaan julkisesti sellaisia artikkeleita, jotka ovat omaa sydäntä lähellä (eläinsuojeluasiat, hyvinvointi) ja siksi haluan lisätä tietoisuutta. Henkilökohtaisemmat asiat jaan vain ystävieni kesken. Ingstagram-tilini taas on julkinen ja siellä jaan pääasiassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä juttuja.
VastaaPoistaInstagramissa seuraan ainostaan "aitoja" ihmisiä. Profiili, jossa on vain muokattuja kuvia, tuote-esittelyä ja oman täydellisyyden korostamista ovat äärettömän tylsiä ja mielestäni huonoa henkilöbrändäystä. Sen sijaan profiili, missä jaetaan ajatuksia, sattumuksia ja ei niin täydellisiä hetkiä, herättävät ajatuksia ja keskustelua ovat mielenkiintoisempia.
Olen ilmeisesti jo sen verran varttunut ;), että en ole oikein päässyt sisälle SnapChattiin. Olen muutenkin huono katsomaan videoita, joten YouTube ei myöskään ole koskaan oikein ollut oma juttu. Oma mielenkiintoni kohdistuu yleensä kuviin, jotka ovat muuta kuin selfieitä vessasta, sekä mielenkiintoiseen sisältöön.
-Davina
Kiitos Jenni ajankohtaisesta blogipostauksesta. Olen itse miettinyt paljon henkilöbrändäyksen tulevaisuutta ja menneisyyttä, sekä hyötyjä ja haittoja. Henkilöbrändäystä on mielestäni tehty lähestulkoon aina, mutta mielestäni aikaisemmin se on keskittynyt enemmän B2B -puolelle tai julkisuudenhenkilöihin, kun taas nykyään kuka tahansa voi brändätä itseään. Blogien ja vlogien tiimoilta monet nuoret ovat lähteneet itsensä brändäämiseen mukaan, mutta toisilla on selkeä linjaus ja tavoitteet, kun taas toiset tekevät sitä enemminkin julkisuudenhalusta. Olen miettinyt näitä nuoria vlogaajia ja blogaajia, jotka tekevät pienen pääoman teini-iässä erilaisten yhteistöiden puitteissa ja jättävät esimerkiksi opiskelun ja urahaaveet myöhemmälle, koska tällä hetkellä he pystyvät työllistämään itsensä. Mutta miten näiden nuorten käy esimerkiksi 5-10 vuoden kuluttua? Olen itse sitä sukupolvea, joka on käyttänyt YouTubea hauskojen videoiden katsomiseen tai uusien musiikkivideoiden arvostelemiseen. Tottakai nykyään seuraan muutamia vlogaajia, mutta en ole päässyt mukaan tämän muodin aallonharjalle. Kysymykseni kuuluukin, että kauanko vlogaustrendi tulee kestämään ja mitä seuraavaksi on tulossa? Mielenkiinnolla jään odottamaan henkilöbrändäyksen tulevaisuutta, sekä teidän seuraavaa postausta. :)
VastaaPoistaHyvä ja ajankohtainen kirjoitus Jenni. Kyllä, henkilöbrändäystä voi käyttää osana liiketoimintaa, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että kaikki sosiaalisen median profiilimme ovat osa henkilöbrändiämme, halusimme sitä tai emme. Kenestä tahansa ihmisestä saa hyvin helposti muodostettua jonkinlaisen ensivaikutelman selaamalla tämän julkista Facebook-seinää tai vilkaisemalla, millaista sisältöä tämän LinkedIn-profiilissa on. Eli puhutaanko sosiaalisesta, positiivisesta ja eteenpäin suuntautuvasta henkilöstä vai näyttääkö siltä, että henkilön elinpiiri ja kontaktiverkosto on enemmän kapeaa ja paikallaan pysyvää sortimenttia.
VastaaPoistaKysymys pohdittavaksi onkin, millaisen kuvan annamme itsestämme, jos päätämme jättäytyä sosiaalisen median ulkopuolelle. Millainen tilanne olisi kuukauden tai vuoden tai viiden päästä siitä, kun kaikki some-profiilit olisi poistettu? Puuttuisiko elämästä jotain? Olisimmeko menettäneet kiinnostavia tilaisuuksia työelämässä? Olisiko ystävien tai kavereiden määrä aikaisempaa pienempi? Vai kaikki em. asiat ennallaan, mutta itsellä vähemmän stressiä omasta julkisuuskuvasta ja enemmän vapaata aikaa keskustella ystävien kanssa tapaamalla näitä kasvotusten? Kuka uskaltaa kokeilla?
Hyvää ja mielenkiinnoista pohdintaa. Tärkeä on varmasti jos seuraajia päivityksille ja sosiaalisen median tileille tulee, että päivitysten teko pysyy itselleen luontevana. Esimerkiksi mainintasi blogista, jonka päädyit sulkemaan. Eiköhän sosiaalisen median käytön tulisi olla kuitenkin A. hauskaa tai B. jollain tapaa hyödyttävää. Jos tästä muodostuu jotain muuta, niin maalaisjärjen käyttö on sallittua. Sosiaalisessa mediassa yleiset käytöstavat varmasti vievät pitkälle. Kuinka keskustelet, esittelet itsesi ja käyttäydyt ihmisille, jotka eivät ole lähimpiä ystäviä tai ihmisille ketkä ovat yrityksesi asiakkaita. Henkilöbrändays sosiaalisessa sopii varmasti niille henkilöille, joille se on luontevaa. Kaikkien ei varmasti tähän kannata lähteä, eikä tarvitsekaan Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole se ainoa totuus, mielestäni se on kiva lisä.
VastaaPoistaMielenkiintoinen aihe, ja todella ajankohtainen :) Käyn itse brändikursseja Haaga-Heliassa, joten brändäys on tullut tutuksi. Itse kuitenkin vielä vierastan yksityishenkilön brändäystä. Kuten kirjoituksessa jo mainitsitkin eri mielipiteitä, henkilöbrändäys on minusta turhaa, ehkä se voi olla kiva lisä.
VastaaPoistaSuomessa ei olla totuttu brändäämiseen, puhumattakaan henkilöbrändäykseen, jonka takia vain harva osaa sitä. Mielestäni henkilöbrändäystä ei ole arkinen julkaisuista tykkäminen tai satunnaisesti tärkeiden mielipiteiden jakaminen, vaan systemaattisempi toiminta jolla on tarkoitus. On kuitenkin hienoa, jos joku saa tehtyä itselleen vahvan henkilöbrändin ja luotua verkostoja sen ympärille. Tietenkin jotkin ammatit ja tehtävät vaativat henkilöbrändin luomista enemmän kuin toiset, jos vertaa esimerkiksi rakennusmiestä ja Marimekon toimitusjohtajaa. Kokonaisuudessaan minusta henkilöbrändäys ei ole vielä pakollista, mutta tulevaisuudssa varmasti, kun some ja muut kanavat kasvavat ja työympäristömme ja työtapamme muuttuvat.